Rehtorit saavat usein tehdä uraa välittämättä koulun opettajien auktoriteetista ja rakentamatta tai ylläpitämättä minkäänlaista uskottavaa seuraamusjärjestelmää, joka olisi pohja työrauhalle ja oppimiselle. Kanslioista on tullut koulun klikki muiden joukkoon, joka ei suinkaan ylläpidä auktoriteettia ja kuria (tai mitään muuta kamalaa!), vaan keskustelee tasavertaisesti ja koittaa olla provosoimatta oppilaita, jotka harrastavat matalan tason häiriköintiä. Samaa alistumista suositellaan opettajille, eikä uusi opettajien sukupolvi muusta tiedäkään. Maailman kasvatuksen ykkösmaan aikuiset tönöttävät päätään aukovan oppilaan edessä muka lapsen tarpeita kuunnellen, kun kyse on usein vain oppilaan valinnasta huvittaa itseään ja kavereita, koska se on kivempaa kuin tehtäviin keskittyminen. Sitä paitsi toistuvasti näin käyttäytyminen avaa oppilaalle ovet resursseihin ja huomioon kasvatuksen kannalta päälaellaan makaavassa tukiviidakossa.
Auktoriteetin palauttaminen: Avain koulun toimivuuteen
Auktoriteetin puute tuntuu sopivan rehtoreiden palkkaamista valmisteleville virkamiehille ja lautakunnille. Tyypillisessä (helsinkiläisessä) rehtorin työpaikkailmoituksessa on esimerkiksi maininnat monikulttuurisuudesta ja inkluusiosta sekä kaupunkistrategiasta, johon kuuluu olennaisena yhdenvertaisuus. Kun näihin käsitteisiin suhtaudutaan kaikkien puolelta ylimalkaisesti ja samalla ilmoituksessa jätetään mainitsematta, mitä asioita oikeasti kouluissa tulisi tehdä ja korjata, on rehtorin helppo olla tarttumatta toimeen auktoriteetin palauttamiseksi. Opettajat jäävät kärsimään paitsi omasta heikentyneestä terveydentilastaan myös henkisesti joutuessaan voimattomana seuraamaan hukattua aikaa tunneilla, häiriköiden voimaantumista, huonojen normien vahvistumista ja jopa rikollisen potentiaalin maksimoimista. Tämä on räikeää ideologista sokeutta lasten ja yhteiskunnan tulevaisuuden kustannuksella.
Korjauksena asiaan kunnanvaltuutettu voisi esittää, että virkamiehet ja kasvatus- ja opetuslautakunta painottavat työhakemuksissa kykyä ja halua kehittää kouluun seuraamusjärjestelmä. Se voidaan kehittää ilman lakimuutoksia, nykyisiä kurinpitotoimia käyttäen ja nykyisen opetushenkilökunnan toimenkuvia säätämällä.
Korkeatasoinen käytös ja ylläpidetty opettajan auktoriteetti mahdollistavat oppimisen ja edistävät myös parhaiten yhdenvertaisuutta, koska oppimisympäristön häiriöistä kärsivät eniten vähiten valmiuksia omaavat oppilaat.
Seuraamusjärjestelmä ja selkeä johtajuus: Ratkaisut häiriökäyttäytymiseen
Selkeä johtajuus käytöstä vaatimalla ja sitä opettamalla, johdonmukaiset palkitsemiset ja riittävän nopeasti eskaloituvat sanktiot ovat onnistumisen edellytyksiä monikulttuurisessa koulussa. Esimerkkinä käy Michaela School Lontoosta.
Inkluusio, mikäli sitä ei saada kaupunkistrategiasta ja kouluja koskevista laeista pois, tulisi tarkentaa tarkoittamaan vain yhteistä koulua eikä oikeutta olla yhteisessä tilassa, kun käyttäytyminen ei täytä vaatimuksia. Valitettavasti rehtoreilta tulee usein paine opettajille tulkita ”inklusiivinen ote” huonon käytöksen suvaitsemiseksi. Oppilaan ”tarpeiden kuuntelu” nostetaan yhteisesti annettavaa opetusta tärkeämmäksi, ja opetusta häiritsevän oppilaan poistamista luokasta pidetään opettajan epäonnistumisena. Inkluusion määrittely vastaamaan perusopetuslaissa mainittua oppilaan oikeutta häiriöttömään oppimisympäristöön (Perusopetuslaki 3 §) ja yhteistä tulevaisuutta haittaavien käyttäytymiseen ja auktoriteettiin liittyvien ideologisten käytänteiden purkaminen on kunnan käsissä.
https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/avoimet-tyopaikat